Kooste puutarhan kesästä

 

Ajattelin kirjoittaa koosteen puutarhan kesästä. Aloin laittamaan pihaamme vasta noin pari-kolme vuotta sitten, joten aika alkutekijöissä ollaan. Pihassa oli jonkin verran alkuperäisiä istutuksia, mutta erinäisissä remonteissa viitisen vuotta sitten, talon ympäriltä joudettiin kaivamaan ja juurakot siirtyivät ja osa hävisi. Vanhat omenapuut osoittautuivat lahoiksi yhden myrskyn aikana, jolloin yksi kaatui. Kaunis koristeomenapuu kuoli yhtenä kovana pakkastalvena vuosia sitten. Luumupuu ja pari punaherukkapensasta ovat edellisten asukkaiden istuttamia. Tätini toi meille mustaviinimarja pensaan joitakin vuosia sitten, joka on lähtenyt hyvin kasvamaan ja siitä saatiin jo monta litraa mehua. Toissa kesänä istutimme kolme Patriot Pensasmustikka pensasta. Niistä saatiin satoa heti ensimmäisenä vuonna.

Keväällä hankimme portiksi ruusukaaren, josta blogikin sai nimensä. Kaaren molemmin puolin istutin New Dawn köynnösruusujen taimet. Ruusuista on niin paljon ihania kuvia että teen niistä oman postauksen. Useampi uusi pensasruusukin tuli istutettua tänä kesänä.

Vanhempani antoivat lapsille koulunpäättäjäislahjaksi päärynäpuun, joka istutin vanhan leikkimökin sivustalle, toivottavasti on riittävän suojainen paikka päärynäpuulle. Kasvuvyöhykkeellä kaksi asutaan, joten pitäisi Pepi merkkisen päärynäpuun täällä menestyä. Halusin myös uusia omenapuita pihaamme ja ostin tänä kesänä yhden, Ananaskaneli merkkisen. Tämän pitäisi olla kestävä lajike. Toisen hankkiminen taitaa jäädä ensi kevääseen.

Anopilta saimme 15-vuotishääpäivälahjaksi lahjarahaa puutarhamyymälään jonka käytin pitkään haaveena olleeseen Ruusuorapihlajaan. Istutin sen "paraatipaikalle" etupihalle, lähelle sisäänkäyntiä. Puu oli jo melko iso ostettaessa, kaksi metrinen. Nyt peukut pystyyn että kestää talven vaurioitta ja kukkisi jo komeasti ensi kesänä. Täytyy nyt vielä laittaa tähän että, isäntä sai sitten uuden grillin, mieleiset hankinnat kummallekin hääpäiväksi. :D

Ruusuorapihjalan alle istutin Särkyneensydämen, se todella tykkäsi paikastaan, kun pieni taimi on kasvanut kesän aikana valtavan leveäksi.

Keskikesän alennusmyynneistä tein vielä pari hankintaa. Pikkujasmikkeen ja Helmiorapihlajan. Pikkujasmike pääsi etupihalle suklaakirsikan kaveriksi, mutta Helmiorapihlajan paikkaa mietin kuumeisesti. Varsinaista paikkaa sille ei ollut, mutta olin ihastunut puuhun puutarharyhmien kuvissa. Päätimme kaataa parkkipaikan vierestä jo nelimetrisiksi ehtineet koivut, ne olisivat isommaksi päästessään varjostaneet koko etupihan ja vieneet veden muilta kasveilta. Näiden paikalle pääsi sitten tämä Helmiorapihlajan taimi. Koivujen lähdön vaikutuksen näki heti, kun Hansaruusuaita lähti myös tien puolelta kasvamaan ja kukkimaan kunnolla.

Jalokärhöjä istutin kolme kappaletta, kiipeilemään vaahteran oksista tekemiini tikkaisiin keinun sivua vasten. Multi Blue ja Piilu kukkivat komeasti. John Paul taas kasvoi kyllä mittaa reippaasti mutta ei tehnyt kukkia ollenkaan.

 

 

Mieluisa yllätys oli, kun anoppini toi kaksi Alppikärhöä, jotka olivat hänellä kasvaneet ruukussa. Toiselle tein pyöreän kohopenkin luonnonkivistä portin pieleen ja toisen kaivoin kuusen viereen, toiveena kesäisin kukkiva kuusi. Tuo portinpieleen istuttamani Kärhö taisi tykätä kovasti uudesta paikastaan kun innostui kukkimaan vielä loppukesästä.

 

 

 

Etupihan kuusen ympärille istutin kaksi pallohortensian taimea. Vaaleanpunaisen Annabellen ja valkoisen tavallisen. Annabelle teki jo kukkiakin.

 

 

Nyt ei malttaisi odottaa ensi kesää kun piha on jo runsaampi uusien istutusten päästessä kunnolla kasvuun. Vielä jäi vähän tilaakin jäljelle, joten näitä syksyn sateisia päiviä voi käyttää ensi kesän istutusten suunnitteluun.

 

Mukavaa viikkoa kaikille!

 

Sham-poo vai No-poo

Tämän päiväinen teksti käsittelee kemikaalien jättämistä ja luonnonmukaisuuteen siirtymistä hiustenpesussa. Kyllä, kuulostaa jo aika hipille, mutta kun kerron että kaikki hiuspohjan ärsytysoireeni ovat kadonneet ja hiusteni paksuus on kaksinkertaistunut, niin jatkathan lukemista.

Olen kärsinyt jo pidemmän aikaa hiuspohjan ongelmista. Ärsyttävästä kutinasta ja hiuksiakin on lähtenyt luvattoman paljon. Erilaisia hiustuotteita on tullut kokeiltua, markettitavarasta kampaamolaatuisiin. Joku kampaamon shampoo helpottikin oireita jonkin verran, jokseenkin aiheutti pohdintaa että pitääkö hiustenhoidon maksaa näin paljon. Hiusten värjäämisen lopetin jo pari vuotta sitten allergisoiduttuani väriaineelle. Olen raidoittanut kuitenkin hiuksiani tekniikalla jossa väriä ei laiteta päänahkaan.

Kylpyhuoneen purkkimäärä aiheutti jonkinmoista ahdistusta, muoviroskan määrähän oli ihan älytön. Samoin rahan meno erilaisiin hiusten hoito- ja muotoilutuotteisiin. Lähdin tutkimaan asiaa ja hetken googlettelun jälkeen löytyikin runsaasti materiaalia vaihtoehtoisista hiustenpesutavoista.

Ensin ostin kokeiltavaksi palashampoon, joka oli valmistettu luonnonmukaisista aineksista. Shampoo jätti kuitenkin hiukseni jotenkin klähmäisiksi, koitin toisenkin merkkistä, mutta ilmiö toistui. Kyseltyäni asiasta, sain tietoa että hiukset ilmeisesti vaativat aikaa tottuakseen palashampoon käyttöön ja voimakkaasti käsitellyiltä hiuksilta se voi viedä enemmän aikaa.

 Oma kärsivällisyyteni ei tähän totuttelu vaiheeseen riittänyt. Löysin Facebookissa shampoottomat ryhmän, josta aukenikin mielenkiintoinen maailma vaihtoehtoisiin hiustenpesutapoihin. Luin että jotkut jopa käyttävät pelkkää vettä hiusten pesuun. Ruisjauho- ja savipesu näyttivät olevan yleisempiä tekniikoita.

Ruisjauhot sisältävät luonnon sapoliinia ja ovatkin tehokas puhdistaja. Hiustenpesuun kannattaa käyttää sihtiruisjauhoja, jotka sekoitetaan veteen. Kuivapesuun jauhoja voi sitten käyttää ilman vettä. Omalle hiuspituudelleni tuntuu olevan riittävä kolme ruokalusikallista jauhoja noin desiin vettä sekoitettuna. Tattari- ja kaurajauhoilla on myös pesevä ominaisuus, mutta ei niin tehokas kuin ruisjauhoilla. Sopivat kuitenkin ilmeisesti hyvin kuivemmalle hiuslaadulle.

Savi imee hiuspohjasta ja hiuksista rasvaa ja likaa tehokkaasti. Käytän itse valkoista savea, jonka sekoitan veteen, annan hetken tekeytyä ja levitän kuiviin hiuksiin hiuspohjaan, annan vaikuttaa semmoisen vartin verran ennen suihkuun menoa ja huuhtelen päänahkaa hieroen pois. Savea saa tilattua mm. Limepop verkkokaupasta tai ostettua Ruohonjuuresta. Savia on erilaisia, kannattaa kokeilla mikä niistä sopii omalle hiuspohjalle. Vahvasti emäksisenä savipesu vaatii hapanhuuhtelun, tähän löytämiäni vaihtoehtoja ovat sitruunamehuhuuhtelu ja oma suosikkini omenaviinietikkahuuhtelu, jota käytän lähes joka kerta.

Omenaviinietikka huuhteen teen sekoittamalla n. kolmeen desiin vettä pari ruokalusikallista omenaviinietikkaa, joukkoon pari tippaa jotain mieleistä eteeristä öljyä. Pesun jälkeen kaadan huuhteen hiuksiini, jotkut huuhtelevat vielä vedellä, mutta itse jätän huuhteen hiuksiin. Se selvittää mukavasti hieman luonnonkiharoita hiuksiani ja tuo kiiltoa. Ja ei, etikan tuoksu ei jää hiuksiin, sitä varmasti jäit ihmettelemään. Hiuksiin jää vain tuon käyttämäni eteerisen öljyn tuoksu mietona.

Hiushuuhteita voi tehdä teestä, tummille hiuksille sopii musta tee, myös kahvi. Vaaleille mm. kamomillatee. Erilaisia yrttihuuhteita voi käyttää myös. Luonnonmukaisina hoitoina hiuksille olen käyttänyt hunajaa, kannattaa kuitenkin valita raakahunaja tai kotimainen luomuhunaja. Sokeria hiustenhoitoon käytettävä hunaja ei saa sisältää, se ei ilmeisesti tee hyvää hiuspohjalle. Toinen hyvä luonnonmukainen hoito, jonka jotkut sanovat myös puhdistavan hiuksia, on sokeriton omenasose. Tämä pehmentää hiuksia ja jättää myös ihanan tuoksun. Näiden hoitojen olen antanut vaikuttaa hiuksissa vaihtelevasti vartista tuntiin, pyyhkeen alla.

Luonnonkiharat hiukseni ovat melko takkuuntuvat joten pesun jälkeen laitan yleensä vielä hiuksiin jätettäväksi hoidoksi pari tippaa argan öljyä. Muitakin öljyjä voi varmasti käyttää, itselläni tuota argan öljyä sattui nyt olemaan.

Shampoon ja hoitoaineen käytön jätettyä hiuspohjani rasvoittui parin viikon ajan todella paljon, tuntui että hiuksissa tapahtui jonkinlainen puhdistuminen, niin kuin hiuspohja olisi puskenut ulos jotain kuona-aineita. Tämän jakson jälkeen hiuspohjan rasvoittuminen on tasaantunut ja shampooaikaisesta, joka toinen päivä pesurytmistä, olen pystynyt siirtymään kaksi kertaa viikossa pesuun.

Shampoosta luovuttuani olen luopunut myös muotoilutuotteista, hiustenkuivaimesta ja suoristusraudasta. Pesen hiukset iltaisin, joten nopealle kuivaamiselle ei ole enää tarvetta. On ollut mielenkiintoista huomata että kemikaaleista luopumisen jälkeen hiusten lähtö on vähentynyt huomattavasti, hiuspohjan kutina rauhoittunut ja hiukset ovat ilman mitään muotoilutuotteita ja föönaamisia tuuheat.

 Enkä voi olla kirjoittamatta että nautin älyttömästi tästä luonnonmukaisesta ja jotenkin alkukantaisesta tavasta peseytyä. Olen yrittänyt nyt, minimalistisempaan elämäntapaan siirryttyäni, keskittyä kaikessa juuri siihen mitä olen tekemässä, ajattelematta jo seuraavaa tehtävää tai tekemättä olevia asioita. Tämä luonnonmukainen hiustenpesutapa yhdistettynä luonnon eteeristen öljyjen rentouttavaan tuoksuun on saanut niinkin arkisen asian kuin hiustenpesun muuttumaan ajan pysäyttäväksi, stressiä lievittäväksi sekä mieltä että kehoa hoitavaksi hetkeksi arjen keskellä.

Nyt kasvattelen vanhoja vaaleita raitojani pois ja tarkoitus olisi kokeilla seuraavaksi ekokampaamossa käyntiä jossa hiukset värjätään kasvivärein. Kemikaaleihin ja muovipullomereen ei ole paluuta!

Leppoisaa lokakuuta!